Rakastan itämaista filosofiaa ja usein pohdinkin miten vaikkapa buddhalaisia tai taolaisia oppeja voisi soveltaa deittailuun. Wu Wei on yksi niistä. Deittailu on möykky, ameeba, josta ei saa mitään otetta. Juuri kun luulet tehneesi suuren oivalluksen, se kääntyykin seuraavan ihmisen kohdalla täysin nurinpäin. Wu Wei auttoi minua hyväksymään sen, ettei kontrollia hallitsemattomaan ole. Ja se hyväksyntä paradoksaalisesti taas loi tunteen kontrollista.
Deittailun virtausta ei hallita, siinä surffataan. Voit päättää mihin suuntaan pyyhkäiset, lähetätkö viestin tai pyydätkö treffeille, mutta et sitä syntyykö osumaa, tai vastaako toinen. Voit olla aktiivinen ilman että yrität hallita lopputulosta. Kun keskustelu tökkii, hyväksyt hiljaisuuden ja päästät irti. Kun joku herättää mielenkiintosi, ehdotat tapaamista sen sijaan että alkaisit leikkiä vaikeasti tavoiteltavaa. Tunnistat virtauksen ja menet sen mukana taistelematta vastaan.
Haluaisimme esimerkiksi usein tietää, mitä toinen ajattelee, mihin tämä johtaa, pitäisikö kysyä vai näyttääkö se epätoivoiselta. Hieman yleistäen, miehillä tämä epävarmuus muuttuu usein puskemiseksi tai jankkaamiseksi. Naisilla se muuttuu vetäytymiseksi ja testaamiseksi. Molemmat ovat kuitenkin pohjimmiltaan yrityksiä hallita turvattomuuden tunnetta.
Yliajattelu yrittää ratkaista etukäteen kaiken sen, mitä et vielä voi tietää. Luet viestin viidettä kertaa ja mietit, mitä hymiö sen lopussa tarkoittaa. Tai katsot kuvia uudelleen ja uudelleen, vain saadaksesi selville miltä toinen oikeasti näyttää. Wu Wei on minulle tämän vastakohta: Tiedän mitä en tiedä ja en käsikirjoita mielessäni tulevaisuutta valmiiksi. On kaksi vaihtoehtoa. Joko kysyn suoraan tai annan asian olla. Älä sinäkään yritä ratkaista toista ihmistä pääsi sisällä.
Wu Wei ei myöskään tarkoita, ettei tee mitään. Usein juuri tekemättä jättäminen on pelkoa ja vastuunsiirtämistä. Olen huomannut, että parhaat kohtaamiset eivät ole tuntuneet suorituksilta. Kaikki on edennyt luonnollisesti. Olen joskus palannut asiaan vuosienkin jälkeen, mikäli ajoitus ei ole ensimmäisellä kerralla osunut kohdalleen. Näistä on syntynyt monia kauniita kohtaamisia kun olen antanut asioiden vain edetä ylireagoimatta niihin.
Kaikki yhteydet eivät ole heti rakkautta. Osa on polkuja, jotka risteävät jopa useita kertoja ja yhtyvät vasta myöhemmin.